Oikeusoppineita susirajalta?
Kepumediassa ollaan kovasti loukkaannuttu helsinkiläisten kokoomusherrojen puheista. Suomenmaan verkkolehden mukaan helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Harry Bogomoloff on todennut, ettei hän ottaisi Lapin yliopistosta valmistuneita kuin lumitöihin. Taustalla on hallituksen päätös myöntää Itä-Suomen yliopistolle oikeustieteellisen alan tutkinnonanto-oikeus ja siitä käyty keskustelu. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jan Vapaavuori totesi asiasta julkisella Facebook-seinällään seuraavaa: ’’Kaikista istuvan hallituksen päätöksistä ei aina voi olla ylpeä. Osa on väkisinkin jopa vähän hölmöjä. Tämä kuuluu kuitenkin niihin, jotka oikein hävettää. Tässä on aluepolitiikka mennyt korkeakoulupolitiikan edelle suorastaan puistattavalla tavalla.’’
Ensimmäisen polven paljasjalkaisena, joka ei ole koskaan työskennellyt minkään puolueen leivissä, koen olevani tarpeeksi objektiivinen pohtimaan tätä korkeakoulu- ja aluepolitiikan suhdetta. On varmasti totta, että laadukas tieteellinen tutkimus tarvitsee riittävän suuren kriittisen massan kukoistaakseen. Jokaisen kunnanisän märkä uni tuntuu taas olevan saada omaan pitäjään jonkinlainen korkea-asteen oppilaitos. Yhtälö on yhteensovittamaton.
Paljon on yliopistolaitos muuttunut keskiaikaisista, harvojen ulottuvilla olevista kaupunkiyhteisöistä. Maksuttomat opinnot, opintoetuudet ja korkeakouluverkon laajentaminen ovat tuoneet korkeakoulutuksen massojen ulottuville. Hierarkioista tykkäävä pitää varjopuolena sitä, että yliopistotutkinto ei enää automaattisesti takaa korkeampaa asemaa yhteiskunnassa. Myös koulutuksen laadunvalvonta on jäänyt pääosin opiskelijalle itselleen.
Sen sijaan toinen keskiaikainen laitos elää yhä omaa elämäänsä. Vaikka virallisesti ammattikuntalaitosjärjestelmä, jossa tiettyjä ammatteja saivat harjoittaa vain virallisen ammattikunnan jäsenet, lakkautettiin vuonna 1868, ajattelu joidenkin ammattien suojaustarpeesta elää edelleen voimakkaana. Suomessa esimerkiksi taksiyrityksen ja apteekin perustamiseen tarvitaan viranomaisilta lupa, jonka saamiseen ei riitä pelkkä pätevyystodistus.
Matalan kynnyksen aloilla, kuten siivouksessa, työntekijöiden etuja suojaa tiukahko maahanmuuttolainsäädäntö. Kokoomuksessa puhutaankin paljon työperäisestä maahanmuutosta. On ehdotettu, että työlupa pitäisi myöntää työnantajan pyynnöstä. Kun yhteiskunnan portaissa kivutaan ylöspäin, elinkeinovapaudesta tulee kuitenkin ontto korulause.
Lukiolaisten keskuudessa vallitsee selkeä käsitys, että oikis ja lääkis ovat varmimmat tiet loistavaan tulevaisuuteen. Kilpailu opiskelupaikoista on armotonta. Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen pyrkiville valmennuskursseja järjestävä Pykälä ry mainostaa nettisivuillaan, että vuonna 2011 74 % sisäänpäässeistä kävivät heidän kursseillaan samana keväänä. Kurssien hinnat lähentelevät tuhatta euroa. Minulle on jäänyt epäselväksi, miksi maassa, jossa on jatkuva lääkäripula, ja juristien tariffit nakertavat kansalaisten oikeusturvaa, pitäisi säädellä opiskelupaikkoja niin tiukasti.
Usein sanotaan, että määrä ja laatu ovat toisilleen vastakkaisia. Puhuttaessa lääketieteellisen sisäänottomääristä, laadusta huolehtiminen tuntuu kuitenkin argumentaatiolta, jolla yritetään peittää todelliset motiivit. Minä en ainakaan ole nähnyt tutkimusta, jossa osoitettaisiin, että Itä-Suomen yliopiston Kuopion lääketieteellisestä tiedekunnasta valmistuneet lääkärit olisivat eteläsuomalaisia kollegojaan pätemättömämpiä. Eivätkä edes kohun nostattaneet ”valelääkärit” paljastuneet hoitovirheen yhteydessä.
Maallikkona minun on vaikea ottaa kantaa siihen, minkälainen lain tulkinta on ”laadukasta”. En tiedä, minkälaisia laatukriteerejä oikeustieteelliselle tutkimukselle voidaan ylipäätään asettaa. Sen käsityksen olen saanut, että asianajajien työnä on tulkita lakia aina päämiehensä hyväksi. Tuomiosta maallikon on taas paha mennä sanomaan, että se oli ”huono” tai ”väärä”. Suomessa lainsäädännön selkeyttä ja ymmärrettävyyttä pidetään usein oikeusjärjestelmän legitimiteettiä lisäävänä tekijänä. Yhdysvalloissa taas yhteiskunnan liiallisen juridisoitumisen sanotaan uhkaavan jo maan kilpailukykyä.
Mielestäni koulutuksen järjestämisen pitäisi olla enemmän rahoitus- kuin lupakysymys. En osaa ottaa kantaa siihen, oliko Itä-Suomen yliopistolle myönnetty tutkinnonanto-oikeus hyvä päätös, sillä tiedekuntaa ei ole vielä edes perustettu. Taidan olla Vapaavuoren kanssa samaa mieltä siitä, että Suomessa ei ole muita kaupunkeja kuin Helsinki. Turkulaiset ja rovaniemeläiset voivat kuitenkin nukkua yönsä rauhassa, sillä en usko, että heidän oikeustieteellisten lakkauttaminen johtaisi juristien laadun astraaliseen kasvuun - kasvu suuntautuisi pikemminkin näiden palkkapusseihin.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Hyvä kirjoitus! Tarvitsemme enemmän ja laajemmalta alueelta oikeus- ja lääketieteellisestä valmistuneita. Tällä hetkellä valmistuneita ja avoimia työpaikkoja on lähes 1:1. Tämä on johtanut työvoimapulaan varsinkin syrjäseuduila (ja luonnollisesti palkkatason keskimääräistä nopeampaan nousuun).
Totta kaikki kyseisten ammattikuntien edustajat haluavat pitää "kiltansa" mahdollisimman suppeana. Kukapa nyt haluaisi vieraita jakamaan juhlapöydän runsaita antimia?
Antakaa palaa vastaan! Tilanne on sanosinko otollinen, varsinkin juridisesti... Esimerkiksi Lapin yliopisto ei ole syyllinen NÄIHIN:
http://tyynekuusela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/10452...
Hieman asian vierestä. Eikö se että tarvitaan enemmän asianajajia, poliiseja tai vartijoita kerro siitä että ollaan jollain yhteiskuntasuunnittelun alueella menossa huonoon suuntaa. Terveydenhuollon ja kestävän teknologian kehittämiseen tarkoitetut lisäopiskelupaikat sensijaan kertoisivat terveemmästä kehityksestä.
Eiköhän opiskelijamäärien rajoittaminen joillain aloilla johdu lähinnä siitä että opetuksen laatu kärsii jos on liikaa opetettavia. Tietty opetushenkilökuntaa lisäämällä voi asian korjata. Rahat siihen sen sijaan pitäisi jostain kaivaa.
Hyvää pohdintaa. Kyllähän (korkea)koulutuksen immateriaaliarvon hallinnassa on tosiaan kysymys myös tarjonnan rajoittamisesta ja oman (korkea)koulun brändin arvon nostamisesta. Optimistrategia tällä itsekkäällä tiellä on oman tutkinnon valmistumismäärien vähentämisessä ja kilpailevien mahdollisesti tasalaatuisten tutkintopolkujen vähättely.
Olen itse valmistunut mm. Helsingin kauppakorkeakoulusta, tai nykyisin siis Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta. Jos olisin pikkumainen, vähättelisin muualta valmistuneita ja lobbaisin kauppiksen opiskelijakiintiöitä alaspäin. Koska en ainakaan tässä asiassa ole, niin en tee sitä. Antaa kaikkien kukkien kukkia vaan.
Minua huvittaa oikiksesta valmistuneiden vastaava käyttäytyminen. Minun puolestani Itä-Suomeenkin kannattaa perustaa hyvä oikis, mutta eipähän ole minun markkina-arvostani pois! ;-)
Voisihan sitä niinkin radikaalisti ajatatella että jos oma opinahjo on kerta niin ylivoimainen, niin eikös heikommista kilpailijoista valmistuneet viitepisteet vain osoittaisi tämän itsestään selvän faktan, joten hyvä vaan kun tulevat vertailumittareiksi työmarkkinoille!? ;-)
Kansallisesti näitä asioita pitää katsoa. Jos tarjontaa kannattaa lisätä, niin lisätään. Jos tarjontaa on sopivasti, ei sitten. Vaikka olen nyt helsinkiläinen, niin minusta on mukavaa että pääkaupunkimme ulkopuolella on myös vahvoja, elinvoimaisia ja monialaisia oppilaitoksia. Keskittymistä kylläkin kaivataan eli ihan joka kylään ei sovi oppilaitos.
Itse asiassahan on niin, että jos Lapin Yliopisto tuottaa kelvotonta väkeä, niin silloin poliitikoiden ehdoton velvollisuus on lakkauttaa koko pulju. Se on ehdottomasti väärin, että poliitikot toimivat professoreiden pään yli julistaen totuuden professoreiden työstä. Mitä hoon arvioijia ylipäätään kuutosen koulutodistuksilla ja oikeuden tuomioilla poliitikot oikein luulevat olevansa?
Asiaa voi katsoa myös niin, että kannattaako tuhlata valtion rahaa ja viisi vuotta nuoren ihmisen elämästä, jos lopputuloksena on koulutusta vastaamaton työpaikka? Tällä hetkellä juristeja koulutetaan juuri sopivasti työvoiman tarpeeseen nähden. Jos koulutuspaikkoja lisätään, on vaarana, että juristeja koulutetaan liikaa.
Bogomoloffin höpinät voi jättää omaan arvoonsa, mutta tottahan se on, että jos esim. rekrytoija on valmistunut Turusta, voi yhä paikoittain olla niin, että Helsingistä valmistuneelle työnhakijalle se on lievä haittatekijä - ja päinvastoin. Tulevia Joensuun juristeja rekrytoimassa on alkuvaiheessa ainoastaan Helsingistä, Turusta ja Rovaniemeltä valmistuneita juristeja. Mistään pätevyydestä ei ole kyse vaan siitä inhimillisestä ominaisuudesta, että halutaan suosia "omia". Ennen pitkää Joensuun juristit kuitenkin integroituvat täydellisesti muuhun juristikuntaan - veikkaisin että viimeistään 2050-60 -luvulla kaikki ovat jo unohtaneet, että Joensuun tiedekunnan perustaminen oli joskus kiistanalainen aihe.
Juuri näin. Jos olisin ensiaallon joensuulainen juristi, perustaisin kulttimaisen hypen vaikkapa Venäjän osaamisen ympärille. Alussa kiintiöiden pitäisi olla elitistisen pieniä, joten markkina-arvo ja brändi saadaan rakennettua vahvaksi. Jos avaava porukka on vahvapäistä ja fiksua, niin tästä voisi tulla vahva alku. Ilmeisesti Lapissa näin ei tapahtunut.
Toisaalta nopea levittäytyminen ja omien (tiedostomaton) suosiminen maksimoituisi isommalla kiintiöllä.
Mulla ei ole mitään tietoa, että Lapin yliopistosta valmistuneilla juristeilla olisi minkäänlaisia rekrytointiongelmia. Niissä työpaikoissa, joissa minä olen ollut, on ollut Lapista valmistuneita aivan normaali määrä suhteutettuna tiedekunnan kokoon ja ikään. Eikä tuo Bogomoloff ole edes mikään juristi vaan joku jääkiekkovaikuttaja. Puhuu tietämättömyyttään läpiä päähänsä.
Jos opiskelija on asettunut pääkaupunkiseudulle, niin tuppaa kestämään lähemmäs eläkeikää ennekuin sieltä palataan kotikonnuille.
"Nuoret juristinvesat Thomas Sundell ja Petteri Kivelä antavat huutia alansa työllisyysmarkkinatilanteelle. Asiat ovat pahasti vinksallaan, kun puolet lakimiesliiton jäsenistä asuu Helsingin liepeillä ja kaikkialla Uudenmaan ulkopuolella vallitsee paha juristipula."
http://yliopistolainen.helsinki.fi/12002/1.juttu.html
"Etelä-Karjalaa uhkaa muutamassa vuodessa asianajajapula. Maakunnissa olisi monipuolista työtä tarjolla, mutta nuoria juristeja houkuttelevat enemmän pääkaupunkiseudun mahdollisuudet."
http://yle.fi/uutiset/asianajajapula_voi_vaarantaa...
"Asianajajaliitossa pelätään, että useilla paikkakunnilla ei enää tulevaisuudessa ole tarjolla yksityisiä asianajopalveluja. Asianajotoimistot ovat nimittäin rajun sukupolvenvaihdoksen edessä. 40 prosenttia asianajajista on yli 50-vuotiaita ja 10 prosenttia yli 60-vuotiaita."
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074019138/Asiana...
Kyllä minun kokemukseni mukaan syy siihen, että juristit keskittyvät pääkaupunkiseudulle on nimenomaan se, että muualla ei ole mielekkäitä töitä. Erityisen hankalaa on, jos puolisokin on korkeasti koulutettu. Vaikka työpaikka löytyisikin, uralla etenemisen mahdollisuuksia ei juurikaan ole, ja työpaikatkin ovat kiven alla. Voisin esittää esimerkkejäkin, mutta en viitsi kirjoitella muiden ihmisten asioista.
Pk-seudun asuntojen hintataso on sellainen, että kyllä moni korkeakoulutettu muuttaisi mielellään maakuntiin, jos se olisi mahdollista. Mutta ei se ole.
''Asiaa voi katsoa myös niin, että kannattaako tuhlata valtion rahaa ja viisi vuotta nuoren ihmisen elämästä, jos lopputuloksena on koulutusta vastaamaton työpaikka?''
Minusta korkeakoulutuksen tehtävä ei ole toimia ''ammattiautomaattina'' valtion takuulla. Vastuu siitä, mitä koulutuksellaan lopulta tekee on viime kädessä opiskelijalla itsellään.
Sen sijaan maitsemasi valtion rahojen tuhlaus on ongelmallista, jos haluttua lopputulosta ei saada aikaan. Kirjoitinkin, että korkeakoulutuksen järjestämisen pitäisi olla rahoitus- eikä lupakysymys. Uusia rahoitusmuotoja olisi syytä miettiä ainakin nykyisen rinnalle. Olen miettinyt, voisiko esim. se, että opiskelija maksaisi osan opiskelujensa kuluista takaisin suoraan yliopistolle/korkeakoululle tietyn tulorajan ylittyessä, poistaa koulutuslaitoksilta kannustimen ylikouluttaa ihmisiä muotialoille?
Totta kai kaiken koulutuksen tehtävänä on antaa koulutettavalle ammatti. Mitä muuta virkaa koulutuksella muka voisi olla?
Jos maksuttomasta koulutuksesta luovutaan, on tuloeroja vastaavasti kasvatettava rajusti. Suomen nykyinen varsin maltillinen korkeasti koulutettujen palkkataso johtuu siitä, että kaikki tulot eivät mene omien opintolainojen ja/tai lasten koulutuksen maksamiseen. Jos koulutus tulee maksulliseksi, mutta palkat pysyvät samana, rationaalisesti ajattelevat ihmiset eivät enää kouluttaudu vaan hakeutuvat mahdollisimman nopeasti tienaamaan jossakin lyhyemmän koulutuksen vaativassa ammatissa. Sinä aikana, jonka korkeakoulutettu viettää opiskellen, on duunari maksanut jo asuntolainansa. Jos korkeasta koulutuksesta ei palkita rahallisesti, vain täydellinen typerys opiskelee.
Koulutus ei ole tiedeyliopistojen ainoa eikä edes ensisijainenkaan tehtävä, vaan sellainen on sen tieteen itsensä tekeminen ja Suomen pitäminen kääryillä (ljoilta se nyt on pudonneena) maailman kehityksessä. varsikin, kun suomessa ei ole tiedeakatemiaa, vaan aktemianniminen (Halosen) gangstereiden miehittämä hölynpölynrahoituslaitos.
http://www.tiede.fi/keskustelut/muut-tiedeaiheet-f...
Tiedeylipistojen pitäisi työllistää opiskelijoidensa perusjoukko tieteen piiriin uuden tiedon tuottamiseksi, ja sitten kun takki on tuossa suhteessa tyhjä, voisi siirtyä soveltelemaan liike-elämän piiriin. Liike-elämä ei tee vastavalmistuneilla tutkijoilla sellaisinaan mitään, eikä liike-elämän tehtävä ole tehdä tiedettä, eikä se voikaan, eikä sen kannata tehdä sitä.
Koko ajan "unohdetaan", että meillä on myös ammattikorkeakoulut, jotka nekin ovat akateemisia, mutta samalla myös ammatillisia, ja niillä on oikeuis odottaa tiedeyliopistoilta paikkansapitävää tieteellistä tietoa, eikä kilpailua ja tiedonpihtausta NIILLE kuuluvalla alueella.
Tiedeyliopistoja sinänsä on epäilemättä liikaa. Karsinta voitaisiin aloittaa niistä, joilla ei ole objektiivista haluakaan (eikä kykyä) tehdä tiedettä, vaan joiden tehtäväksi asettuisi vain kouluttaa ja kehitellä bisneksiä.
Niitä voitaisiin alkaa uudelleen nimittää korkeakouluiksi, ja niiden ylimmäksi tutkintonimikkeeksi pitäisi asettaa jokin muu kuin tohtori. Sellaisia Ecole Superiuereja on mm. Ranskassa ja ne ovat hallinnossa ja liike-elämässä arvostetumpia kuin tiedeyliopistot, justiin koska noiden tehtävä ei ole tieteen tekminen. Sitä ei voi tehdä "vasemmalla kädellä", varsinkaan jos samalla täyttä päätä pitäisi menestyksellisesti höyrytä pisneksissä!
Niin, juuri nykyinen "1 avoin työpaikka, 1 koulutettu" -politiikka on vaarallista. Kaikki oikeus- ja lääketieteellisestä valmistuneet eivät siirry automaattisesti koulutustaan vastaavaan työhön, vaan joku saattaa päättää ryhtyä toisen alan yrittäjäksi, toinen saattaa tehdä vain muutaman vuoden alan töitä vain siirtyäkseen opiskelemaan toista alaa ja kolmas saattaa aloittaa muodikkaan "downshifting" -elämäntavan.
Näiden syiden johdosta korkeakoulututettuja tulee syöttää työelämään enemmän kuin mitä alan avoimet työpaikat antavat ymmärtää. Tällä hetkellä koulutetaan liian vähän juristeja ja lääkäreitä, mutta aivan liikaa kulttuurituottajia (ja apurahataiteilijoita).
HY:ssa opiskelleena juristina olen tyytyväinen Itä-Suomen yliopiston saamaan oikeuteen. Kilpailua tarvitaan. Paras tiedekunta voittakoon. Nykyinen yliopistolaitoksen keskittämistrendi ei ole loppuun asti harkittu.
@Mikko Savelius
Viestisi on ristiriitainen. Yhtäältä sanot, että "1 avoin työpaikka, 1 koulutettu" -politiikka on vaarallista, koska ihmiset eivät aina siirry koulutustaan vastaavaan työhön. (Tästä olen kanssasi samaa mieltä.) Tosaalta väität nykyään koulutetaan aivan liikaa kulttuurituottajia (ja apurahataiteilijoita). Eivätkö he voi yhtä lailla siirtyä toisiin tehtäviin? Näinhän tapahtuu jatkuvasti.
Viimeksi mainittujen edustajana huomautan, että Suomessa ei kouluteta ensimmäistäkään "apurahataiteilijaa". Koulutus ei perusta kenellekään oikeutta apurahaan. Maassamme on myös erittäin suuri joukko "apurahayrittäjiä". Heidänkään nauttimansa "apurahat" eivät ole sidoksissa koulutukseen.
Kulttuurintuottajia puolestaan tarvitaan nykyistä enemmän (ja ennen kaikkea nykyistä parempia), jotta taiteilijoilla olisi myös muita tapoja elää kuin apurahat. Yleiseurooppalaisessa vertailussa Suomen taidetta leimaa heikko osaaminen tuottamisessa ja tuotteistamisessa. Se, että taide ja viihde ovat Ruotsissa ja Englannissa eräitä keskeisimpiä vientiteollisuuden aloja perustuu nimen omaan tuottamisen laatuun.
hyvä kirjotus, propsit sulle :)
Todennäköisesti Kokoomus vielä ehtii nimeämään ainoaksi lakitieteiden tutkinnon-anto-oikeuden pelkästään Helsingille. No, siellä katastrofipesässä asuva lakiopiskelija joutuu näkemään pelkästään yhteiskunnan toiminnan varjopuolet ja vääryyden ruumiillistuman. Ja jos hän sattuu olemaan rehellinen luonteeltaan, niin tuomariksi valmistuttuaan hän näkee objetiivisesti antamiensa tuomioiden oikeellisuuden paremmin, kuin pohjolassa tehty tutkinto inhimillisissä olosuhteissa. Ja niinkuin tiedetään, Helsingin olosuhteet ovat kaukana inhimillisistä olosuhteista.
Bogo edustaa RKP:tta kiintiöineen ja herrahisseineen. Ei tuuraani saa päästä lumenlapioijan osasta!
Suomessa on liian paljon ruotsinkielistä koulutusta. Siksi ei ole oikein vähentää suomenkielistä koulutusta.
Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon/korkeakouluun mutta suomenkielisistä vain 30%?
Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN!
-
HS Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
21.11.2011 6:00 | 48 |
STT
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.
http://www.hs.fi/kotimaa/Hbl+Suomenruotsalaiset+op...
-
IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta
Kielivähemmistö otti kevyemmin Keskiviikko 11.4.2012 klo 03.13
Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_u...
-
HBL Forskare: Finlandssvenska elever struntar i skolan
http://hbl.fi/nyheter/2011-11-20/forskare-finlands...
-
YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_h...
-
--- Vain 26 ruotsinkielistä läpäsi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.
Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.
SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOSTA
Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi mutten täyttänyt pääsyvaatimukset. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla.
"Ensimmäisen polven paljasjalkaisena, joka ei ole koskaan työskennellyt minkään puolueen leivissä"
Valehteleeko Katja Korva?
http://www.helsinginkeskusta.fi/index.php?p=katja_...
http://rajattomat.wordpress.com/
http://www.keskustanuoret.fi/portal/suomi/politiik...
Helsingfors Unga Liberala Center Ry (ent. Rajattomat) on, ja oli, puolueosasto keskustanuorissa ja sen johtokunnassa toimiminen ei ole palkkatyö.
Miksi ULCFn nimi on ruotsiksi mutta ei suomeksi kaksikielisessä maassa?
Jos tarkoitit HULCia, niin yksinkertaisesti siitä johtuen, että kahden kielen yhdistelmä niin pitkässä nimessä näyttäisi hölmöltä. Toisaalta ei keskustassa muutenkaan käytetä kaksikielisiä nimiä, esim. nuorten virallinen nimi on yhdistysrekisterissä Suomen Keskustanuoret ry.
tuplan poisto
Sitoutumaton, joka toimii Helsingfors Liberala Unga Centern Ry:n 1. varapuheenjohtajana? Sitoutumaton! Näin ainakin profiilissasi lukee?
kepu pettää aina !!! :D :D :D
Sillä, etten ole työskennellyt minkään puolueen leivissä tarkoitin, että en ole saanut miltään puolueelta palkkaa. Olen periaatteellisista syistä välttynyt suojatyöpaikkojen ottamiselta. Luottamustehtävissä olen kyllä toiminut, vapaaehtoispohjalta. En ole mielestäni taustojani peitellyt, ne löytyvät yksinkertaisella Google-haulla - siihen ei yksityisetsivää tarvita. Nykytilanne on kuitenkin se, että tietääkseni minut on poistettu jäsenrekisteristä, joten asemani on ''sitoutumaton''. Ja se ei muuten ole sama asia kuin poliittisesti väritön ;)
Jälleen kerran erinomainen kirjoitus sinulta. Jätit oikeastaan vain sanomatta sen, mikä oli luettavissa rivien välistä. Meidän kaikkien tekemisillämme on yleensä joku motiivi, niin Sinun kuin minun kuin Bogomoloffin tai kepumediankin.
Joten ymmärrän varsin hyvin, että olet vaihtanut virallisen asemasi "sitoutumattomaksi". Sanomaasi se ei ole tylsistyttänyt lainkaan. Sitoutuneet taas voivat olla usein todella naurettavia ihan viran puolesta. Puolin ja toisin.
Kiitos. Vaikkei puoluestatus ole ilmaisunvapauttani juuri rajoittanut, antaa ''sitoutumaton'' toki enemmän ilmaa.
Tuossa lopussa pääsit itse asian ytimeen. Lääkärien ja lakimiesten määrän säätelemisen tarkoituksena on tietysti palkkojen pitäminen ökytasolla. Tästä pitää Suomen oligarkian (nimitys tasavalta on pelkkää huiputusta) hyväveli-verkosto kiinni aina loppuun asti.
Kröhöm, tähän hv-verkostoon kuuluu myös kepulaisia...
"Kepumediassa ollaan kovasti loukkaannuttu helsinkiläisten kokoomusherrojen puheista."
Ottamatta kantaa sen kummemmin näihin päätöksiin siitä, missä opiskellaan ja mitä, voin kertoa ettei loukkaantuminen ole rajaantunut pelkästään kepumediaan, vaan pohjoisessa ollaan todella suivaantuneita yli puoluerajojen.
Kokoomuslaisten aluepolitikointi on ollut sitä, että Helsinki-Tampere-Turku-alueen ulkopuolelta pyritään lopettamaan kaikki mahdollinen ja ajamaan ihmiset pois asuinalueiltaan. Lapista ollaan nähtävästi tekemässä jonkinlaista ihmisistä tyhjennettyä raaka-ainereservaattia, jossa ylikansalliset yhtiöt saavat Kokoomuksen luvalla repiä kaiken arvokkaan irti Suomen maaperästä.
Siihen ollaan pohjoisessa kyllästytty ja tällaiset Bogomoloffin kirjoitukset saattavat saada yllättäviä asioita aikaan, itsenäistymisestä kirjoittavat monet pohjoisen asukkaat.
R. Tyyne Kuusela: "Koulutus ei ole tiedeyliopistojen ainoa eikä edes ensisijainenkaan tehtävä, vaan sellainen on sen tieteen itsensä tekeminen ja Suomen pitäminen kääryillä"
Kas... idealisti.
Selvyyden vuoksi minun mielestäni tiedeyliopiston tutkija on ammatti muiden joukossa. Sitä vastoin tutkijakoulutuksen saanut henkilö, joka joutuu työttömyyden takia uudelleenkouluttautumaan esim. sairaanhoitajaksi, on resurssien tuhlausta. Ei tutkijoitakaan kannata kouluttaa enempää kuin tutkimukselle on tarvetta/rahoitusta.
Eihän asia minullekaan noin periaatteessa kuulu, vaikka vuosia sitten Kuopion yliopistossa opettaja-tutkijana työskentelinkin. Kerronpahan kuitenkin.
Helsingin, Turun ja Lapin yliopistojen lisäksi oikeustiedettä siis voi opiskella nyt myös Itä-Suomen yliopistossa. Alun perin tarkoitushan piti olla se, että yliopistot ja korkeakoulut erikoistuisivat ydinalueisiinsa. Pienellä maalla ei pitäisi olla varaa hajottaa resurssejaan pitkin Suomea. Nyt meno on sitä, että vähän jokaiselle koulutusalalle löytyy oma tiedekunta lähes jokaisesta Suomen yliopistosta ja korkeakoulusta. Mielestäni päätös on takapakkia aikaisempaan nuotitukseen..
Jos lisärahaa ei ole luvassa, Itä-Suomessakin joudutaan priorisoimaan. Opetus- ja tutkimustoiminta pitää sopeuttaa käytettävissä olevaan resurssimäärään. Uusi yliopistolakikin lähtee siitä.
Kirjoita kommentti
Kommentoi 37 kommenttia